Moni palkkaa personal trainerin, kun haluaa kuntoilla tavoitteellisesti, mutta ei tiedä mistä aloittaa. Henkilökohtainen valmennus johtaa tuloksiin myös työelämässä.
“Usein ajatellaan, että ensin pitää olla jokin vika, jotta voi ostaa kehittymiseen palvelua”, sanoo coach ja mentori Riitta Hyppänen.
“Sen sijaan kannattaisi ajatella, että on jo hyvä, mutta tahtoo kehittyä vielä paremmaksi.”
Hyppänen on kirjoittanut useita työelämä-aiheisia kirjoja ja ollut kehittämässä suomalaista työelämää yrittäjänä jo yli 12 vuotta. Valmennuspalveluiden kysyntä on vuosien aikana lisääntynyt, mutta niitä ei osata vielä käyttää. Toisinaan käsitteet menevät sekaisin.
“Välillä tilataan coachingia, vaikka tarvittaisiin valmennusta esimiehille esimiestyön perusasioista. Vielä yleisempää on coachingin tilaaminen ja mentoroinnin odottaminen”, Hyppänen listaa.
Se pieni ero
Coaching ja mentorointi ovat menetelminä hyvin samanlaisia. Molemmat perustuvat luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja niillä tähdätään kasvuun ja kehitykseen. Sen sijaan keinot ovat erilaiset.
“Mentori kuvaa asioita, joita on itse oppinut kokemustensa tai muilta saatujen oppien kautta”, Riitta Hyppänen avaa menetelmien eroa.
Coach puolestaan ei neuvo tai jaa omia kokemuksiaan, vaan auttaa valmennettavaa löytämään ratkaisuja.
“Kysyminen ja kuunteleminen ovat keskeisiä asioita coachauksessa”, Hyppänen sanoo.
Yhteistä menetelmillä on se, että oppiminen on valmennettavan vastuulla.
Uutta näkökulmaa ulkopuolelta
Valmennus- tai mentorointisuhteen alussa henkilö ei Hyppäsen mukaan aina tiedä, mitä tarvitsee.
“En tosin tiedä minäkään”, hän nauraa.
“Ensimmäinen tapaaminen lähtee liikkeelle tutustumisesta ja luottamuksen rakentamisesta.”
Tapaamisen aikana tunnustellaan ja hahmotellaan valmennusta. Mikäli yhteys syntyy, sovitaan valmennuksen tavoitteista ja pelisäännöistä.
“Usein ulkopuolinen näkee tilanteen eri tavalla. Kysymysten avulla löytyy uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia. Yleensä jo pelkästään se, että valmennettava pääsee pukemaan ajatuksensa sanoiksi, synnyttää oivalluksia”, sanoo Hyppänen.
Coachauksesta tai mentoroinnista voi hyötyä lukuisissa eri tilanteissa. Esimerkiksi työuran alussa tai uutta työtä aloittaessa valmennus voi auttaa pääsemään nopeammin sisään uuteen tehtävään ja rooliin.
“Henkilökohtainen valmennus antaa mahdollisuuden turvallisesti harjoitella toimintaa uusissa tilanteissa ja rooleissa”, Hyppänen kertoo.
Muita tyypillisiä tilanteita, joissa valmennukseen hakeudutaan, ovat esimerkiksi vaikea neuvottelutilanne tai konflikti, yt-neuvottelut tai muutosprosessit. Työn murros lisää tarvetta henkilökohtaiselle valmennukselle.
“Henkilöllä voi myös olla motivaatio-ongelmia ja hän saattaa miettiä esimerkiksi työpaikan vaihtoa. Kokonaisvaltainen tarkastelu selkiyttää ajatuksia ja sen kautta saa tilanteesta taas paremman otteen.”
Yleensä valmennettava tavataan viidestä kuuteen kertaan. Tapaamiset kestävät noin puolitoista tuntia ja niiden väliin varataan aikaa oppimista aktivoiville tehtäville.
Myös valmentaja saa Hyppäsen mukaan valmennussuhteesta paljon.
“Luottamuksellinen vuorovaikutussuhde on aina arvokas asia. Parasta on nähdä valmennettavan kasvu. Olen sitä mieltä, että jokainen tarvitsee ihmisen, joka on hänestä kiinnostunut, uskoo häneen ja kannustaa kohti tavoitteita.”
Lue myös:
Trainee.fi – Suunta hukassa? Seuraa sisäistä paloa!
Trainee.fi – Työnteko on tekniikkalaji