Hyvät käytöstavat ovat työyhteisössä tärkeitä. Yksilöiden välisellä vuorovaikutuksella on suora yhteys yleiseen ilmapiiriin ja tuottavuuteen, kirjoittaa Akavalainen.

Huono käytös ei aina ole tietoista. Aamun kiireessä esimerkiksi työkaverin tervehtiminen unohtuu helposti ja kahvihuoneessa tulee aivan huomaamatta naristua työpaikan epäkohdista. Tällaiseen käytökseen kannattaisi kiinnittää huomiota, sillä hyväkäytöksisessä työpaikassa sairauspoissaoloja on vähemmän kuin huonon käytöksen sallivissa organisaatiossa. Näin toteaa työpsykologi Antti Aro Akavalaisessa.

“Työpaikalla käyttäytyminen ei ole yksityisasia. Oletamme, että kaikki ihmiset ovat oppineet tavat kotikasvatuksensa tuloksena, mutta jos näin olisi, esimerkiksi työpaikkakiusaamista ei esiintyisi suomalaisilla työpaikoilla”, Aro sanoo.

Kanssatyöntekijöiden huomiotta jättäminen tai jatkuva kuormittaminen esimerkiksi perhemurheilla voi nostattaa koko yhteisöön motivaatiota rapauttavan negatiivisen kierteen.

Mikä neuvoksi?

Antti Aro ehdottaa, että käytösnormeja määritellään esimerkiksi yhteisissä työpajoissa. Niissä  opitaan myös tunnistetaan tilanteita, jotka arjessa johtavat loukkauksiin. Myös yrityksen johdolla tulee olla aktiivinen rooli:

“ Johto laatii normiston, jossa kuvataan esimerkinomaisesti sekä toivotut hyvät käytöstavat että kielletty huono käytös. Ohjeistuksessa määritellään myös sanktiot, joita sääntöjen rikkomisesta seuraa”, kertoo Antti Aro.

Hyväkäytöksinen työntekijä eli “organisaatiokansalainen”, kuten Aro häntä nimittää, on aloitteellinen ja rakentava. Hän ottaa hoitaakseen yhteisön menestystä edistäviä, pieniä tehtäviä, vaikka ne eivät kuuluisi viralliseen toimenkuvaan. Hyvän käytöksen lisäksi työntekijällä on hyvä asenne, eli hän suhtautuu sekä työnantajaansa että työkavereihinsa arvostavasti ja saa omalla joustavalla asenteellaan asiat rullaamaan.

“Organisaatiokansalaisten määrä on suoraan yhteydessä tuottavuuteen, joten sitä kohti kannattaa pyrkiä”, Aro mainitsee.

Työyhteisö ei ole kuin perhe, jossa kukin voi näyttää tunteensa ilman mitään filtteriä juuri silloin, kun siltä sattuu tuntumaan. Artikkelissa haastateltu organisaatiopsykologi Pekka Järvinen pitää suorastaan vaarallisena rekrytointi-ilmoituksia, joissa haetaan “hyvää tyyppiä perhehenkiseen työyhteisöön”.

“Meidän tulee ymmärtää olevamme töissä ja ammattirooleissa. Tällöin käsittelemme erilaisia näkemyksiämme neutraalisti. Emme pelkää kritiikkiä, vaan argumentoimme rakentavasti”, Järvinen sanoo.

Miten epäammattimainen käytös näkyy työpaikoilla? Entä minkä varaan vahva työyhteisö rakentuu ja mistä muutos lähtee? Lue koko juttu Akavalaisesta!

 

 

Lue myös:

Trainee.fi – Sitouta osaajasi – menestys lähtee ihmisistä

Trainee.fi – Vaali voimavarojasi