Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan alustatalous on internetin kehitykseen perustuva, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli. Eli… mitä?
Käytännössä alustatalous tarkoittaa sitä, että jokin yritys tarjoaa verkossa alustan, jota hyödyntäen yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä jotain lisäarvoa tuottavaa. Esimerkiksi nettikirpputorit ovat hyvä esimerkki alustataloudesta. Kauppapaikalla myyjä kohtaa ostajan ja tavara vaihtaa omistajaa. Mutta miten tämä liittyy työntekoon?
Nettikirpputorin tapaan alustataloudessa työntekijä myy osaamistaan projektikohtaisesti verkon markkinapaikalla eli digitaalisella alustalla. Tätä kautta töitä on mahdollista tehdä lukuisille eri tahoille aina kotitalouksista esimerkiksi julkisyhteisöihin ja yrityksiin.
Ammattiliitto Pro näkee alustatalouden seurauksena työelämän digitalisaatiosta. Se koskettaa yhä useampia toimialoja ja ennusteiden mukaan tulevaisuudessa myös yhä useampia työntekijöitä.
Yhdysvalloissa alustatalous on jo tuttu työn ja työn teettämisen muoto, mutta Eurooppa vasta heräilee tähän orastavaan trendiin. Turun yliopiston SWiPE-projektin tutkimuksen mukaan vain hyvin pieni osa korkeakoulutetuista asiantuntijoista on Suomessa käyttänyt internetin alustasivustoja varsinaisessa työssään.
Perinteinen palkkatyö pitää pintansa
Alustan kautta työllistyessään työntekijä rinnastuu lähinnä yrittäjään. Hän vastaa itse esimerkiksi työn ennakko- ja arvonlisäveroista sekä muista sivukuluista. Vaikka kiinnostus aihetta kohtaan on selkeä, alustatalous ei kuitenkaan pääasiallisena työskentelyn muotona herätä innostusta. SWiPen tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia haluaisi olla viiden vuoden kuluttua perinteisessä palkkatyössä.
– Palkkatyö pitää pintansa ja myös nuoremmat ikäluokat toivovat yhä työllistyvänsä palkkatyöhön. Eri työn muotojen yhdisteleminen nähdään kuitenkin mahdollisena tulevaisuudessa, kertoo Akavan asiantuntija Anu Tuovinen.
Eniten alustatyö kiinnostaa 36–45-vuotiaita.
– Mitä korkeammin koulutettu asiantuntija on, sitä enemmän alustatyö kiinnostaa. Tohtoreista 54 prosenttia on kiinnostunut alustatyöstä, kun kaikkien vastanneiden keskiarvo oli noin 37 prosenttia, avaa tuloksia SWiPE-hankkeen tutkija Sanna Rouhiainen.
Akavan Anu Tuovinen arvelee, että tohtoreiden kiinnostus alustatyöhön saattaa johtua siitä, että alustojen kautta voi avautua uusia työllistymisen mahdollisuuksia.
– Korkeimmin koulutetut ovat tottuneita tekemään työtä verkostomaisissa tutkijayhteisöissä, jotka ovat kansainvälisiä ja monialaisia, Tuovinen arvelee.
Itsensä työllistäminen vaatii myös itsensä johtamista
SWiPE:n tutkimuskysymyksiin alustatalouteen liittyen vastasi 2326 akavalaista asiantuntijaa. Vain neljä prosenttia heistä haluaisi viiden vuoden kuluttua tehdä työnsä alustojen kautta.
Anu Tuovinen näkee yhtenä ongelmana alustatalouden järjestäytymättömyyden.
– Työssä pitäisi olla työaikalain mukaiset selkeät työajat ja esimies, joka puuttuu tilanteeseen silloin, kun työkuorma alkaa käydä liian suureksi ja työtunnit ylittyä toistuvasti.
Itsensätyöllistymisen kasvu joko alustojen avulla tai muulla tavoin edellyttää tulevaisuuden työntekijöiltä entistä parempaa kykyä ohjata itseään ja tunnistaa oma työhyvinvoinnin tila myös silloin, kun esimiestä ei ole.
Tutustu Asiantuntijatyöt alustatalouden aikakaudella -tutkimuksen raporttiin täällä.
Lähteet: