Tiedä arvosi! – Palkka kuuluu myös harjoittelijalle
Harjoittelun tarkoitus on soveltaa opittua käytännössä ja oppia lisää oman alan työelämästä. Milloin palkaton harjoittelu on perusteltua ja milloin ei? Entä kuinka paljon palkkaa työharjoittelusta tulisi saada? Akavan opiskelijoiden Henna Pursiainen vastaa.
Opintojen loppusuoralla tai valmistumisen jälkeen alkaa lähtö työelämään jo poltella. On kiire saada kokemusta, luoda verkostoja ja oppia uutta. Harjoittelu saattaa olla monelle ensimmäinen kosketus oman alan työelämään. Tällä on myös koulutuksellinen lähtökohta: soveltaa opinnoissa opittua käytäntöön ja oppia lisää oman alan työelämästä.
Mutta mitä jos siitä ei makseta palkkaa?
”Myös harjoittelujakson ajalta tulee saada asiaankuuluva korvaus”, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen jämäkästi.
Palkattomuus on perusteltua ainoastaan harvoin. Esimerkiksi opetus-, sosiaali- ja terveysalalla palkattomia harjoitteluja suoritetaan osana opintoja. Tehdyn työn määrästä, tavoitteista ja siihen sisältyvistä velvoitteista on annettu tarkat säädökset. Harjoittelusta on myös tehty perusteellinen suunnitelma ja siitä saa myös riittävästi opintopisteitä, jolloin opiskelija voi olla oikeutettu opintotukeen.
Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrin mukaan esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden palkattomat harjoittelut ovat yleistyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Ainoastaan noin kolmannes saa palkkaa työharjoittelusta. Pursiainen arvioi, että yksi tähän vaikuttava tekijä on kova kilpailu.
”Palkallisia harjoittelupaikkoja ei riitä kaikille tai korkeakoulun myöntämän harjoittelutuen puuttuminen estää harjoittelun suorittamisen. Kun motivaatio oman alan työkokemuksen saamiseen on korkealla, kasvaa kiusaus lähteä palkattomaan harjoitteluun”, Pursiainen sanoo.
Artisti maksaa
Harjoittelun pakollisuus voi ajaa tilanteeseen, jossa se on viimeinen tutkinnosta puuttuva osa. Opiskelija saattaa olla valmis lähtemään palkattomaankin harjoitteluun, jotta voi valmistua mahdollisimman nopeasti.
Palkattomaan harjoitteluun ei kuitenkaan kannattaisi lähteä. Henna Pursiainen muistuttaa, että esimerkiksi oikeusturva on tällöin heikompi.
”Palkaton harjoittelija ei ole virallisessa työsuhteessa. Hän jää työlainsäädännön sekä mahdollisen työehtosopimuksen turvan ulkopuolelle.”
Palkaton harjoittelu ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa: työttömyyden iskiessä ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Palkattoman harjoittelijan vakuutusturvakin voi olla puutteellinen, mikäli oppilaitos ei ole vakuuttanut opiskelijaa harjoittelun ajaksi.
”Työmatkat, lounaat ja mahdolliset työvaatteet voivat päätyä työntekijän maksettavaksi”, Akavan opiskelijoiden Pursiainen huomauttaa.
Oman elämisen muutkaan kustannukset eivät katoa harjoittelun aikana. Jos opiskelija tekee korkeakouluharjoittelun ohella muuta työtä, voi tilanne olla hyvin kuormittava.
Pelisäännöt haltuun ja palkkaa työharjoittelusta
Mikäli harjoittelua tarjotaan suoritettavaksi palkattomana, kannattaa kysyä, olisiko palkkaus kuitenkin mahdollista.
”Palkattoman harjoittelun tulisi olla luonteeltaan työhön tutustumista”, muistuttaa Pursiainen.
”Palkkausta voit perustella esimerkiksi aiemmalla työkokemuksella tai sillä, että tulet tekemään tuottavaa työtä.”
Moni aprikoi, kuinka paljon palkkaa työharjoittelusta voi pyytää. Palkan suuruutta voi arvioida työehtosopimuksen avulla. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, voi pyytää vähintään työssäoloehtoa kerryttävää palkkaa, joka on 1187 e/kk vuonna 2017.
Omasta ammattiliitosta voi kysyä tarkempia harjoittelupalkkasuosituksia. Myös korkeakoulun harjoitteluasioista vastaava henkilö voi auttaa. Osa harjoittelupaikoista edellyttää korkeakoulun harjoittelutuen saamista.
Henna Pursiainen pitää huolestuttavana sitä, että kolmannes yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista ei tiedä, saivatko he harjoittelustaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai että vain kolmannes on saanut harjoittelustaan työtodistuksen.
”Harjoitteluiden ja ylipäätään työelämän pelisääntöjä voisi kerrata vielä enemmän, jotta opiskelijat tietävät oikeuksistaan myös harjoittelijan roolissa.”
Palkattomuus on perusteltua ainoastaan harvoin
- Palkaton harjoittelu ei kerrytä työssäoloehtoa
- Työntekijän vakuutusturva voi olla puutteellinen. Harjoittelija kantaa itse riskin, mikäli oppilaitos ei vakuuta häntä.
- Ota palkkaus rohkeasti puheeksi
- Oman alan työehtosopimus auttaa arvioimaan sopivaa palkkasummaa
- Mikäli työehtosopimusta ei ole, pyydä vähintään työssäoloehtoa kerryttävää palkkaa. Vuonna 2017 se on 1187e/kk
Lue myös: