Saatko sen, mitä ansaitset? Perustele palkkasi paremmaksi!
“Suomalaiset ovat aika nöyrää kansaa edelleen, kun puhutaan palkasta”, sanoo henkilöstöpalveluyritys Arja Raukola Oy:n liiketoimintajohtaja Juha-Matti Raukola. Hän jatkaa, että hyvin usein työntekijä mukisematta ottaa sen, mitä työnantaja tarjoaa.
“Parempaan päin ollaan kuitenkin menossa, ja palkasta keskustellaan nykyään avoimemmin.”
Tilipussi saattaa toisinaan pulskistua ilman omaa aktiivisuuttakin. Palkkoja tarkistetaan indeksikorotusten mukaan, ja toisinaan myös liitot sopivat palkankorotuksista. Raukola kuitenkin kannustaa toimintaan, mikäli tuntuu siltä, ettei työstä saatu korvaus ole linjassa sen vaatimustason ja vastuiden kanssa.
“Palkkaa pitäisi aina saada ansionsa mukaan”, hän kiteyttää.
Alan yleinen palkkataso on hyvä tietää ennen kuin lähtee hakemaan korotusta. Mikäli alan tavanomainen kuukausipalkka on esimerkiksi 3000 euroa, on vaikea pyytää ja saada kuutta.
“Sitäkin voi tietysti kokeilla, että pyytää huomattavan paljon enemmän, jotta saa sen, mitä oikeasti haluaa.”
Joku saattaa pelätä, että korkeamman palkan ehdottaminen työhaastattelussa tai palkankorotuksen pyytäminen työsuhteessa antaa pyytäjästä negatiivisen tai ahneen kuvan. Raukola on eri mieltä:
“On ainoastaan hyvä asia, jos työntekijä pystyy perustellusti esittämään itselleen lisää palkkaa.”
Juha-Matti Raukola korostaa, että ennen korotuksen pyytämistä pitää itse tietää, miksi on mielestään ansainnut lisää palkkaa.
“On huono lähtökohta palkkaneuvottelulle, jos ainoa peruste on se, että tarvitsee lisää rahaa. Korotus oikeutetaan omalla osaamisella ja sillä hyödyllä, minkä tällä osaamisella työnantajalleen tuottaa.”
“We need to talk.”
Luonteva palkkakeskustelun paikka voi olla esimerkiksi silloin, kun työtehtävät muuttuvat. Myös työn määrän selkeä lisääntyminen tai lisävastuiden omaksuminen voivat olla hyviä perusteita.
On hetkiä, joina palkankorotus saattaa olla helpompi saada. Esimerkiksi yrityksen positiivinen tulosjulkistus voi avata ikkunan neuvotella palkkaa uudelle tasolle.
Lisäpalkkaa ei kuitenkaan voi olettaa automaattisesti saavansa, vaikka työnantajan bisnes kulkisi miten hyvin. Raukola suositteleekin heti työsuhteen alussa määrittelemään mittarit, joilla omaa työssä onnistumista mitataan ja joilla palkankorotusta tulevaisuudessa mahdollisesti voi perustella.
“Selkeät tavoitteet helpottavat työntekijän suoriutumista tehtävissään myös yleisellä tasolla. Silloin hän tietää alusta asti, mihin tähdätään.”
Onnistumista ei tarvitse – tai aina kannatakaan – mitata pelkästään rahallisella tuloksella. Asiakaspalvelutyössä mittariksi voidaan esimerkiksi asettaa, että työpäivän päättyessä avoimena on ainoastaan kolme toimenpiteitä vaativaa yhteydenottoa, jotka siirtyvät seuraavalle päivälle.
“Kun tätä seurataan esimerkiksi vuoden ajan ja nähdään, että suoritustaso pysyy koko ajan samana, tiedetään, että työtä tehdään tehokkaasti ja siinä onnistutaan. Saavutetaan ne tavoitteet, jotka on yhdessä asetettu.”
Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia alkupalkasta, jolla lähdetään liikenteeseen. Sopimukseen voidaan kirjata myös, missä vaiheessa arvioidaan, vastaako korvaus suoritettavia tehtäviä vai olisiko sitä syytä tarkistaa ylöspäin.
Raukola muistuttaa, että palkka on kuitenkin loppujen lopuksi ainoastaan osa isompaa kokonaisuutta.
“On tietysti tärkeää, että saa palkkaa johon voi olla tyytyväinen. Kokonaistyytyväisyys on kuitenkin se, mikä ratkaisee. Jos työssä ei muuten viihdy ollenkaan, pelkkä palkankorotus ei tilannetta kovin pitkäksi aikaa pysty parantamaan.”
Lue myös: